Sisällön tarjoaa Blogger.

Featured Slider

Korjaava synnytyskokemus - on se mahdollista

Korjaava synnytyskokemus

Tässä minä nyt viimein olen. Annoin odotuttaa itseäni ennenaikaisuusriskistä huolimatta kaksi viikkoa yli lasketun. Äiti meinasi jo muuttua hyvin kärsimättömäksi. Kun lääkäri alkoi uhkailemaan synnytyksen käynnistyksellä, päätin saman tien panna vauhtia tulla tervehtimään koko perhettäni. 

Synnyin aamuyön pikkutunneilla. Synnytyksen kestoksi merkattiin papereihin neljä tuntia. Tulin lopulta rytinällä maailmaan, kun olin ensin piinannut äitiä neljä pitkää viikkoa kovilla ennakoivilla supistuksilla. Mutta ajattelin sitten korvata kärsimyksen nopealla synnytyksellä. Siinä oli isillä ja äidillä hatusta kiinni pitelemistä. Äiti taisi olla hieman ihmeissään miten nopeasti kaikki kävi.

Äiti oli suunnitellut, että minun synnytykseen osallistuu doula, mutta minulla ei ollut aikaa häntä odotella. Samalla myös vesitin äidin ajatukset lääkkeettömästä kivunlievityksestä ja pistin äidin anelemaan spinaalipuudutetta. Kiitos spinaalin, äidin mielestä synnytys ei sattunut kovinkaan paljoa. Melkein oli jopa siedettävää. Onneksi äiti oli pyytänyt spinaalin, sillä äidin väliliha jouduttiin leikkaamaan, jotta äiti sai minut ponnistettua ulos. Siinä meinasi tulla kiire, kun juutuin synnytyskanavaan. Onneksi toimittiin nopeasti ja minut saatiin tähän maailmaan.

Camala Store / Camala design




Camala Store / Camala design


Ensi rääkäisyn päästin ilmoille heti synnyttyäni, äidin helpotukseksi. Äiti oli hieman järkyttynyt, kun oli saanut kuulla napanuoran olevan kahdesti kaulani ympärillä ja sykkeeni oli hetkeksi kadonnut ennen välilihan leikkausta. Syke kuitenkin palautui nopeasti ja välilihan leikkauksen jälkeen putkahdin yhdellä ponnistuksella kokonaan maailmaan, eikä immukuppia tarvittu. Kun minut oli nopeasti katsottu läpi, pääsin heti äidin rinnalle. Siinä hamuilin ensitöikseni tissin ahnaasti suuhuni ja rauhoituin. Äiti ei edes kunnolla huomannut istukan syntymistä eikä sitä että hänet kursittiin kasaan useammalla tikillä. Ehkä ihan hyvä niin, olihan äiti jo saanut tässä kärsiä.

Syntymässäni mukana ollut kätilö oli empaattinen, rauhoittava ja tsemppaava. Hän valoi äitiini uskoa, kun äidillä meinasi usko loppua. Äiti kiittelikin kätilöä äärettömän vuolaasti itkun sekaisesti, kun siirryimme äidin kanssa osastolle. Niin helpottunut äiti oli. Isi seisoi äidin vierellä koko ajan ja piti kädestä. Nämä kaikki kokonaisuudessaan teki minun synnytyksen äidille mukavaksi kokemukseksi.

Korjaava synnytyskokemus

Jos joku tuntee äitini, niin hän ei varmaan usko kun äitini kertoo, minun syntymäni olleen hänelle oikeasti korjaava kokemus. Äiti oli jopa kysynyt isiltä seuraavana päivänä, koska uudelleen? Äiti sanoi, ettei se välilihan leikkaaminen ollut ollenkaan paha. Istumaankin pystyi ihan kohtuu hyvin jo samana päivänä. Vajaassa viikossa äiti pystyi istumaan jo millaisella tuolilla vain. WC:ssä asioiminen on äidiltä onnistunut heti, vaikka sitä aluksi pelkäsi. 

Äiti tuossa vielä summasi pääasiat korjaavan synnytyskokemukseen:

  1. Oikea aikainen kivunlievitys
  2. Sopiva kipulääkitys
  3. Läheisimmän ihmisen läsnäolo
  4. Ammattitaitoinen ja empaattinen kätilö

Korjaava synnytyskokemus

Niin ja sitten se minun nimeni. Tästä edes te tulette tutustumaan minuun nimellä Silmu. Nimi on alkujaan ihanan Mira-Marien ehdotus minun oikeaksi nimeksi. Mutta koska minun isini ei tykännyt nimestä lainkaan ja käytti siihen veto oikeiden, niin se päätyi minun kutsumanimeksi blogiin.

Tällainen oli tämä minun tarinani. Äiti on niin minun lumoissa, ettei ole juurikaan pystynyt blogiaan päivittelee. Siihen on tulossa muutosta, sillä äidillä on paljon kerrottavaa. Ja mukavia yllätyksiä tulossa. Muuten nuo ihanat vauvakortit noissa kuvissa on Camala Storesta, äiti sai ne yhteistyönä bloginäkyvyyttä vastaan. Äidin mielestä ne ovat aivan huippujuttu. Äiti tykkää muutenkin Camalan tuotteista, joten käy sinäkin kurkkaa mitä sieltä löytyy. Lorupussin äiti on meinannut tilata isoveikalle isovelilahjaksi sekä ketun kekkerit - julisteen koristamaan meidän huonetta.


Teinimonsteri goes in PINK - Essence kevät uutuudet


Meidän Teinimonsteri sai yhteistyössä WHY NOT pr:n kanssa kokeiluun Essencen kevään uutuusmeikkejä sekä muita essencen tuotteita. Tämän kevään muotiväri on selkeästi pinkki. Tästä meidän Teinimonsteri oli innoissaan. Kevään värit ovat herkulliset, sädehtivät ja raikkaat. Eli aivan täydelliset meidän teinille. Ehkä tämä harmaantunut kotiäitikin pääsee niitä hieman testaamaan...

Essence huulivoiteet, huulikiillot

Teinimonsteri on viimeisen vuoden aikana innostunut käyttämään erilaisia huulivoiteita, -kiiltoja ja -punia. Kouluun ei voi lähteä ellei huulissa ole jotain, mikä korostaa väriä ja tuo kiiltoa. Näistä essencen uutuuksista Teinimonsteri olikin eniten innoissaan glossy kiss huulikiilloista. Täytyy tämän äidinkin myöntää, että melko herkullisen värisiä ovat.

Essence kynnet


Essence highlight

Viimeisen vuoden aikana Teinimonsteri on innostunut erilaisista highlighteista sekä contouring meikistä. Kasvoja pitää voida korostaa tai peittää monin eritavoin. Hurjaa myöntää, mutta minun melkein 15 vuotias tyttöni osaa meikata monta kertaa paremmin kuin minä koskaan. Toki minun aikana noita contouring meikkejä ei ole ollut, enkä ole enää yli 30 vuotiaana jaksanut / ehtinyt niihin perehtyä. Teinimonsterin innostuksen nähdessäni, olen pohtinut jos minäkin vielä... Ehkä joku päivä. Voi olla, että kevään aikana nähdään blogissa minut Teinimonsterin meikkaamana... Tai äiti teinin meikkikoulussa. :D 


Nämä essencen meikit ovat loistavia teinille ja miksi ei myös kotiäidillekin. Ne ovat edullisia ja laadukkaita. Hajusteherkille en kuitenkaan näitä suosittelisi, sillä suurin osa meikeistä ovat tuoksullisia. Mutta ihan ehdottomasti ovat kokeilun arvoisia. Tässä myös oiva vinkki kesän rippilahjaksi. 

Mitä mieltä te olette? Eikö ole aika herkullisen värisiä?


Villasukkia ja muita keskeneräisiä projekteja

Novita 7veljestä sydänvillasukat

Odottavan aika on pitkä, sanotaan. Ja täytyy kyllä todeta, että NIIN ON! Se on todella pitkä. Tätä ajan hidasta kulumista valitellessani, minun käskettiin lopettaa se odottaminen. Uusi teoria, että jos lopettaa odottamisen se vauva syntyy. Helpommin sanottu kuin tehty. 

Olisin niin valmis jo saamaan tämän lapsen itsestäni ulos. Minähän olen jo muutaman viikon yrittänyt kaikkia poppaskonsteja, millä saisin tämän synnytyksen käynnistymään. Ja ihan täysin tuloksetta. Joten aloin yrittää rentoutumista ja omien fiilisten tutkailua. Ei kannata. Aika ei kulu edes sitä vähää. Ahdistus vaan lisääntyy, mitä enemmän laskettuaika ylittyy.

Ystäväni sanoista keksin uuden lähestymistavan tähän asiaan. Alan pitämään itseäni niin kiireisenä ettei minulla ole aikaa synnyttää. Eli lopetan sen synnytyksen käynnistymisen odottamisen ja buukkaan kalenterini niin täyteen tekemistä, etten jouda synnyttämään. Ovelaa vai mitä? Joten varasin ajan kampaajalle hiusten laittoon. Auton pesu, huolto ja renkaiden vaihto pitää hoitaa, joten sinne seuraavaksi. Tämän jälkeen muistin kaikki keskeneräiset käsityöt. NE ON SAATAVA VALMIIKSI. Kun käsityöt on tehty aloitan keittiön marituksen ja tästä siirryn vaatehuoneeseen. Tekemistä on ainakin juhannukseen asti. 

Olen tässä ohjelman suunnittelussa mennyt jopa niin pitkälle, että olen merkannut kalenteriin milloin mitäkin pitää tehdä. Olen suunnitellut siivoukset, ruokalistat, laatinut ostoslistoja, varattavia aikoja jopa kesän menot olen suunnitellut valmiiksi. Lisäksi aloin laatimaan erilaisia must do -listoja, joita alan toteuttelemaan vauvan synnyttyä. Eli ohjelmaa on.

Novita 7veljestä sydänvillasukat


Tällä hetkellä minulla on menossa keskeneräisten DIY-projektien valmiiksi saattaminen. Nämä villasukat piti valmistua Teinimonsterille ensin jouluksi ja sitten ystävänpäiväksi. Ei tullut valmista. Kaikkea muuta kyllä sain tehtyä, mutta en näitä. Teinimonsteri on kyllä ihan aiheesta naljaillut, kun on huomautellut näistä sukista. Mutta sain ne kuitenkin loppujen lopuksi valmiiksi. Parampi myöhään kuin ei milloinkaan?

Näiden sukkien valmistuminen tuotti runsaasti pään vaivaa, koska en tehnyt näitä suoraan mistään ohjeesta. Näistä oli vain Teinimonsterin visio ja toiveet. Ja toista sukka aloittaessani huomasin, että olin ekassa sukassa tehnyt kolme virhettä. Olin kohdistanut kuvat väärin kahdessa kohtaan ja olin unohtanut välikavennukset. No, toinen sukka onnistui hyvin ja tällä mallilla tulen varmasti tekemään vielä sukkia. Varsinkin kun nyt keksin miten saan kuviot onnistumaan. On nämä sen verran herkulliset.


7veljestä ystävänpäiväsukat

Sydänvillasukat

Lankana näissä sukissa on käytetty 7 veljestä ja ohje on osittain novitan ystävänpäiväsukat vuodelta 2015. Sydämet ovat tehty sillä ohjeella. Toisin kuin ohjeessa, näissä sydämet menevät myös pohjassa. Kantapää taas on tehty yksivärisenä ilman kuviota, koska tykkään tehdä aina vahvennetun kantapään, enkä keksinyt miten se onnistuu kuviolla. Silmukoita oli 12 jokaisella puikolla. 

Mitä mieltä olette lopputuloksesta? Eikö ole herkulliset?


Lapsi- ja koiraperheen eteismatto - yhteistyössä VM-carpet

VM-carpet

HULLU! Vaalea matto ja eteiseen! Mitä sä oikein ajattelet! EI EI EI. Koirat, taapero ja eteinen, yhdistettynä vaaleaan mattoon? Ne ei vain sovi yhteen. Se on pilalla viikossa, sano mun sanoneen!

Voi kuinka väärässä tuo meidän Isimies olikaan. Meillä on komeillut nyt melkein kuukauden tämä upea VM-carpetin Esmerelda matto ja se sopii meille täydellisesti. Meillä ei ole ollut koskaan näin helppohoitoista mattoa. Tämä matto ei tarvitse kuin imuroinnin aina silloin tällöin ja se pysyy hyvänä että puhtaana. Taaperon ja koirien tuoma hiekka sekä muut roskat lähtee tästä todella helposti irti. Jopa koirankarvat irtoavat, mikä ei todellakaan ole itsestään selvyys. Tämä matto on kokenut kurakelit meidän perheessä, eikä vaadi pesua. Uskomatonta mutta totta. Ihan kuin tämä matto hylkisi likaa, mutta niinhän se hylkiikin.

MIOMAOclothing Ponoi-haalari


VM-carpet

VM-carpet Esmeralda

Esmeralda on ajaton ja helppohoitoinen. Se palvelee sinua uskollisesti monia vuosia. Esmeralda-maton loimi on huovutettua villaa ja kude paperinarua. Matto on käsitelty likaa hylkiväksi. Maton reunat on kantattu leveällä chenille -kantilla. Pohjassa on liukumaton EVAPOLYTEX®, joka tekee matosta ryhdikkään. Pohjausmateriaali sopii kaikille lattiamateriaaleille ja lattialämmitteisiinkin tiloihin. Pohja ei jätä jälkiä lattiaan ja on hajuton ja kierrätettävä. (VM-carpet www-sivut)



VM-carpet

VM-carpetin Esmerelda maton pinta on eläväinen ja sen väri vaihtelee riippuen valosta, varjosta ja kuvakulmasta. Toisinaan matto näyttää melkein harmaalle. Toisinaan taas beigelle. Suorassa valossa matto on vaalean luonnonvalkoinen. Maton oikea väri on todella hankala saada ikuistetuksi valokuvaan. Tämä onkin yksi syy miksi pidän tästä matosta niin paljon, se on aina eri näköinen. 

Tämän maton päällä on mukava pukea ja riisua taapero. Se tuntuu hyvälle myös paljaan jalan alla vaikka voisi kuvitella villan ja paperinarun pistelevän, mutta tämä ei pistele. Tämä matto on koirien suosikkipaikka pötkötellä. Toki voi johtua myös siitä, että tästä näkee koko talon ja voi tarkkailla missä kukakin liikkuu.

Matto kestää hyvin isojen koirien painin. Tällä matolla onkin otettu joka päivä muutamat kunnon painimatsit eikä näy missään. Se pysyy paikallaan, kun meidän vastaanottokomitea ryntää ovelle vieraita vastaan. EVAPOLYTEX® -pohja onkin ihan maineensa veroinen. Voin suositella kaikkia mattoja tällä pohjalla varsinkin eläin- ja lapsiperheisiin, joissa tuntuu että matot pitäisi naulata lattiaan kiinni.

MIOMAO Gugguu

Esmeralda on omiaan eteisen, keittiön tai käytävän matoksi. Se sopii loistavasti kovaan kulutukseen ja vauhdikkaaseen menoon. Mattoa hommatessa kannattaa kuitenkin huomioida, että maton reunat ovat melko paksut chenille-kantista johtuen. Kulmat ovat n. 2cm paksut, joten kannattaa tarkistaa mahtuuko tarvittaessa esim. ovi aukenemaan. Meillä kävi hyvä tuuri, kun uusimme vanhan parketin vinyylilankkulattialla, jolloin ovien alle tuli enemmän tilaa ja tämä matto mahtui juuri suunnitellulle paikalleen. 

Suosittelen tutustumaan mattoon VM-carpetin myymälässä ja pyytämään tarvittaesa apua asiantuntevalta henkilökunnalta. Varsinkin jos hieman epävarma miten matto mahtuu ovien alle tai jos matosta ei löydy oikeaa kokoa ja tarvitset mittatilausmaton. Tämä meidän Esmeralda matto on tehty mittatilaustyönä, koska eteisaulan koko ei vastannut mattojen standardikokoja. 

*Yhteistyössä VM-carpet kanssa. Esmeralda matto saatu postausta vastaan


DIY: vauvan kypärämyssy ja piirakkasukat


Olen niin ylpeä näistä! En tiedä miksen ole aikaisemmin vauvoille juurikaan kutonut. Isommille lapsille ja aikuisille kylläkin. Tunnetusti pyöritän villasukkatehdasta sekä virkkattujen lapasten työpajaa aikuisten koossa, mutta vauvat olen tyystin unohtanut. Ässälle kudoin ensimmäiset asusteet tämän ollessa jo puolitoista vuotias, vauva-aika meni kaupan tekeleissä. 

Nyt kun turhauduin tähän raskauteen aloin tekemään tulevalle vauvalle kaikkea. En ymmärrä miksi en ole Ässälle tehnyt! Nämä vauvan sukat, pipot, tumput yms. tulevat todella vauhdikkaasti. Ja ovat niin helppoja tehdä! Tähän settiin minulla meni yksi päivä. Puolikkaassa päivässäkin olisi varmasti selvinnyt, mutta jostain kumman syystä Ässä vaatii huomiota, niin ei voi koko aikaa neuloa.

Kypärämyssy on perinteinen vauvojen kypärämyssy ohjeella tehty. Itse käytin tätä Novitan ohjetta. Lankana oli Novitan baby wool, joka on 100% merinovillaa. Tähän riitti hyvin yksi 50g kerä, eli hintaa pipolle tuli n. 2,50€. Eli ei paha, vai mitä? Puikkojen paksuus oli 3,5. 


Ihan vastasyntyneen piirakkasukkiin ei löytynyt suoraa ohjetta, joten niiden kanssa sain hieman käyttää luovuutta. Lopputulos yllätti, sillä niistä tuli paljon hienommat kuin olisin uskonut. Lankana minulla oli Novitan baby wool, mutta suosittelen valikoimaan jonkin ohuemman langan näihin. Tällä langalla näin pienistä sukista tulee hieman tönköt, mutta lämpimät. Kevät- ja kesävauvalle ehkä kokeilisin puuvilla- tai bambulangasta tai jostain muusta hengittävästä luonnonkuitu langasta näitä sukkia. 




Vauvan piirakkasukat


Luo yhteensä 25 silmukkaa ja jaa ne kolmelle puikolle, niin että ensimmäisellä puikolla on 8, toisella 19 ja kolmannella 8 silmukkaa (8-19-8). Piirakkakuvio tulee tällöin kokonaisuudessaan keskimmäiselle puikolle.

Aloita sukat neulomalla ensimmäiset 3-4 kierrosta kaikilla puikoilla oikein - nurin joustoneuletta. Neulo oikein aina takakautta kiertäen. Kun nämä kierrokset ovat tehty aloita toisella puikolla kuvioneule. Jatka ensimmäisellä ja kolmannella puikolla oikein - nurin joustoneuletta samaan malliin.

Kuvioneule

1. kerros 5 nurin, 4 oikein, langankierto, 1 oikein, langankierto, 4 oikein, 5 nurin

2. kerros 4 nurin, 2 oikein yhteen, 3 oikein, langankierto, 3 oikein, langankierto, 3 oikein, ylivetokavennus 4 nurin

3. kerros 3 nurin, 2 oikein yhteen, 3 oikein, langankierto, 5 oikein, langankierto, 3 oikein, ylivetokavennus, 3 nurin

4. kerros 2 nurin, 2 oikein yhteen, 3 oikein, langankierto, 7 oikein, langankierto, 3 oikein, ylivetokavennus, 2 nurin

5. kerros 1 nurin, 2 oikein yhteen, 3 oikein, langankierto, 9 oikein, langankierto, 3 oikein, ylivetokavennus, 1 nurin

6. kerros 2 oikein yhteen, 17 oikein, ylivetokavennus

Kun olet sopivan pituisen varren aloita kantapää. Itse tein perinteisen vahvennetun kantapään, vaikka ei vauvan sukat sitä tarvitsisi. Pidän vain sen ulkonäöstä. Suosittelen kokeilemaan näihin esim. tiimalasikantapäätä

Kun kantapää on valmis, nouki reunoilta 10-12 silmukkaa ja jaa silmukat ensimmäiselle ja kolmannelle puikolle. Aloita kiilakavennukset ensimmäisellä ja kolmannella puikolla. Kuvioneule jatkuu toisella puikolla. Kavenna niin kauan kuin puikolla on taas 8-19-8 silmukkaa. 

Kärkikavennukset tehdään niin, että ensimmäisen puikon lopussa neulotaan 2 oikein yhteen, toisella puikolla jätetään langankierrot tekemättä, mutta jatketaan muuten ohjeen mukaan ja kolmannen puikon alussa tehdään ylivetokavennus. Jatka näin niin kauan kuin on enää 6 silmukkaa jäljellä. Päättele sukat.


Seuraavaksi minulla lähteekin työn alle kesäsukat ja -pipo vauvalle.  Saa nähdä mitä niistä tulee. Ainakin lanka on herkullinen... 


Ihana Kinder-kakku kruunaa pääsiäisen



Meillä ei ole tapana erikoisemmin viettää pääsiäistä. Meillä ei ole pääsiäiskoristeita eikä meillä syödä pääsiäisruokia. Pääsiäinen on meille vain ihana pidennetty viikonloppu vapaa. Ei muuta. Tämä voi osittain johtua siitä, että emme juurikaan välitä perinteisistä pääsiäisruuista. Lammas usein maistuu villasukalle ja mämmi on vain kamalaa. Pashaa suostuu meillä vain Isimies syömään. Karitsan paistia olemme muutama vuotena tehneet ja se on ollut hyvää, mutta emme sitäkään ole mieltäneet niinkään pääsiäisruuaksi. Se on vain ruokaa, joka saattaa olla pääsiäisen aikaa tarjouksessa ja helpommin saatavilla. 

Tänä pääsiäisenä me kuitenkin innostuimme Teinimonsterin kanssa MouMou -blogin Iinan totaaliöveri Kinder-kakusta. Bongasin Iinan tekemän kakun instagramista ja ruinasin heti reseptiä. Iina jakoikin reseptin blogissaan ja pääsimme kakkua testaamaan. Meitä varoitettiin, että kakku on äärimmäisen makea ja vie suklaahimon pois. Joten yksi lisäsyy tehdä juuri tätä kakkua. Tässä raskaudessa minulla mennytkin ihan liikaa suklaata, joten suklaaöverit ja sen jälkeinen suklaaähky olisikin enemmän kuin tervetullutta.



Tämä kakku  valmistuu todella nopeasti, joten vielä ehtii tälle pääsiäiselle sen valmistamaan. Minulla ja Teinimonsterilla meni kakun valmistamiseen kaikkiaan n. 5h, joka sisälsi jäähdyttämisen. Ohje kakkuun löytyy Iinan blogista linkin takaa. Suosittelen lämpimästi tätä kakkua, joten käy nappaamassa ohje Iinalta.


Tämän kakun jälkeen ei kyllä vähään aikaa meillä syödä herkkuja, aivan kuten Iina lupasi. On todellakin niin makea kuin on varoitettu. Kakku kuitenkin vie kielen mennessään ja maistuu taivaallisen hyvälle. Aivan täydellinen. Kiitos Iina ohjeesta. <3

Mitä teillä syötiin pääsiäisenä?


Makuhermoja kutkuttava Salamipasta


Raskausaikana minulle on tullut kova himo voimakkaisiin ruokiin, tästä voimme myös päätellä lapsen sukupuolta. Ruuissa pitää olla makua ja paljon. Mitä enemmän voimakkaita makuja sen parempaa. Raskausaikaiset mieltymykset ovatkin olleet hyvin kiinalais-, italialais- ja intialaispainotteinen. Näiden maiden ruokakulttuurit ovat tunnettuja täyteläisestä mausta. Uusin italialainen löytö oli tämä erittäin täyteläinen salamipasta.

Salamipasta

3-4 tomaattia
1 sipuli
1-2 chiliä
1prk tomaattimurskaa
1pss salamia
1/2 purkkia kivettömiä vihreitä oliiveja
1 yrttifondi
1rkl hunajaa
2rkl sitruunamehua
mustapippuria
tuoretta basilikaa
juustoraastetta

Pilko sipulit ja tomaatti. Jätä tomaatit suht ison kokoisiksi lohkoiksi. Poista chilistä siemenet ja pilko pieneksi. Laita paistokasariin tilkka oliiviöljyä ja freesaa tomaattia, sipulia ja chiliä hetki kasarissa. Lisää kasariin tomaattimurska, oliivit sekä salami. Mausta ja hautua kannen alla n. 10-15 minuuttia. Lisää lopuksi juustoraaste ja sekoita. Ripottele pinnalle tuorebasilika. Tarjoile pastan ja vaalean leivän kanssa.



Tämä ruoka täydellinen arki-iltaan. Se valmistuu nopeasti, maistuu hyvälle ja on yksinkertainen valmistaa. Jopa reilu kaksi vuotias malttoi odottaa ruuan valmistumista rankan päiväkotipäivän jälkeen. Kannattaa kokeilla myös salamin vaihtamista broilerin suikaleihin. Kasvisversioksi muuntuu kätevästi esim. tofulla.


10 asiaa mitä teen synnytyksen jälkeen - Näitä olen kaivannut!

Raskausaikahan on tunnetusti täynnä kieltoja. Ei saa tehdä sitä, eikä saa tehdä tätä, koska se on haitaksi sikiölle ja voi aiheuttaa keskenmenon taikka kehityshäiriöitä. Monet ruoka-aineet ovat kiellettyjä ja kaikkia liikuntamuotoja ei suositella, kauneudenhoitorutiineistakin joutuu karsimaan, jos pelkää mahdollisesti imeytyvien kemikaalien haittavaikutuksia. 

Minä olen raskausaikana pyrkinyt minimoimaan kaiken mahdollisen haitallisen. Ihan vain varmuuden vuoksi. Jos jotain ikävää sattuisi, niin en halua alkaa jossittelemaan. Jos en olisi syönyt sitä tuorejuustoa taikka jos en olisi itsekkäästi halunnut värjätä hiuksia, niin näin ei olisi käynyt. Olen siis koko raskausajan pitänyt raamattuna THL:n listaa, mitä kaikkea ei suositella raskaana oleville. Joten, nyt kun raskaus on edennyt ihan loppuun, niin on aika haaveilla niistä kaikista asioista, mistä olen jäänyt pois ja mitä kaikkea saan alkaa taas tekemään.


1. Salmiakki ja laku

Voi luoja, miten näitä olenkin kaivannut. Kumpaakin olen pakannut tuonne sairaalakassiini odottomaan, jotta pääsen heti synnytettyäni herkuttelemaan. Raskausaikana olen muutaman salmiakkinamin syönyt, koska en vain ole voinut vastustaa tätä herkkua. Nekin olen pihistänyt Isimiehen lauantaikarkkipussista raskausviikolla 38, joten todennäköisesti ei ole suurta haittaa niistä aiheutunut.

2. Nukkuminen vatsallaan

Tämän järkyttävän suuren vatsan kanssa nukkuminen on hirveän hankalaa. Varsinkin sellaiselle ihmiselle, joka on tottunut nukkumaan aina vatsallaan. Tulee varmasti olemaan todella outoa, kun voin taas vapaasti nukkua miten haluan. Tai no, niissä rajoissa, kuinka vauva nukkuu... Meidän lapset ovat yleensä olleet aina hyviä nukkujia, joten täytyy toivoa, että tällä kolmannella on myös samanlaiset unenlahjat kuin isommilla sisarilla.

3. Graavikala 

Olen tilannut ensimmäisiksi ruoaksi kotiinpaluun kunniaksi "jouluateriaa". Jouluna melkein itketti, kun en saanut syödä graavilohta ja perunaa. Myös sillit yms. suolakalat jätin suosiolla väliin joulupöydässä. Joten nyt ensimmäinen ateria kotona tulee olemaan kaikki nämä ihanat ei suositeltavat -kalat.

4. Tuorejuusto

Hmm... taitaa aika moni asia nyt liittyä ruokaan... Mutta se on ollut aina iso osa minun elämääni. Minä rakastan ruokaa. Joten synnytyksen jälkeen terrorisoin perhettäni ja meillä tullaan syömään kaikkia niitä ruokia, joita en ole voinut raskausaikana syömään. Eli myös juustokakkuja! Näitä minä olen odottanut! Meillä tullaan tekemään todella paljon kevään ja kesän aikana juustokakkuja. Leivän päälliset tulen vaihtamaan tuorejuustoon. Tervetuloa korkea kolestroli, kohta on SOKKA IRTI! 

5. Hiusten värjäys

Värjäsin ja leikkautin tasan kerran hiukseni raskaus aikana ja se oli kun laskettuaika oli ylittynyt viikolla. Tarvitsin jotain piristystä ja tulin siihen tulokseen ettei värjäyksestä voi olla enää mitään haittaa sikiölle. Ja kun hiukseni viimein laitettiin, huomasin miten paljon se vaikuttaa minun ihan yleiseen hyvin vointiin. Nyt lupaankin käydä jatkossa kampaajalla säännöllisesti.



6. Perusteellinen kasvohoito

Kasvojeni iho huutaa hiusten lailla taikatemppuja. Kun hiukset on saatu kuntoon, niin tuleekin sitten kasvojen vuoro. Kasvot varmaan vaativat ainakin kolmen ellei jopa viiden kerran sarjahoidon, jotta niiden normaali hehku saadaan palautettua. Tämä raskaus on saanut muutenkin ihoni ihan hirveän huonoon kuntoon, joten saa nähdä onko enää paluuta lainkaan vanhaan?

7. LIIKUNTAA, kuntosalille, kävelylenkkejä

Minun kroppani huutaa liikuntaa. Raskaus on tuonut mukavat 17kg ylimääräistä painoa, joten siinä onkin sitten työn sarkaa, jos haluan vanhoihin mittoihin takaisin. Onneksi nyt on kevät ja ulkoilu sekä kävelylenkit tulevat varmasti kuulumaan todella nopeasti kotiutumisen jälkeen meidän päiväohjelmaa. Kuntosalille täytyy palata viimeistään syksyllä, mutta sitä ennen lihaskuntojumppaa kotona ja ulkona. Pilatesrulla ja kahvakuulat täytyy hommata odottamaan kotiin, jottei se liikunta vain jää pelkästään kävelylenkkeihin.

8. Ratsastamaan

En ole uskaltanut raskausaikana nousta lainkaan hevosen selkään, joten kesällä pitää päästä ratsastamaan muutaman kerran ainakin. Joku ihana vaellusretki hevosen selässä olisi täydellinen. Hyvää seuraa unohtamatta. Täytyykin alkaa katselemaan millaisia juttuja olisi tässä meidän lähialueella tarjolla.



9. Hieronta

Synnytyksen jälkeen minun täytyy hommata itselle 10kerran hierontakortti kunnon hierojalle. Raskausaika on saanut minut ihan jumiin, joten imetys varmasti tulee pahentamaan tilannetta, ellen tee asialle jotain ja nopeasti. Säännöllinen hierojalla käynti ei muutenkaan olisi pahitteeksi, joten nyt vain saan hyvän tekosyyn miksi minun pitää päästä vaikka ylimääräistä rahaa ei ole.

10. Kehonhuolto

Viimeinen asia on ihan koko kehonhuolto. Tämä pitää sisällään oikeastaan kaiken. Kuorinnat, syvävenyttelyt, uiminen ja infrapunasauna. Jos nyt joku kysyy miks en ole kuorinut ihoa, venytellyt tai uinnut raskausaikana, niin uiminen minulta kiellettiin raskausviikolla 12 etisen istukan vuoksi. Venyttelyt ja kuorinnat vain ei ole oikein enää taas onnistuneet vatsan kasvaessa tolkuttoman kokoiseksi.

Nämä on ne 10 eniten kaivattua asiaa. Muitakin juttuja tulee varmasti eteen, mutta niitä en ole ilmeisesti ainakaan kuumeillut tässä raskausaikana. Nyt enää odotan, koska saan tämän lapsen itsestäni ulos ja pääsen toteuttamaan listaani.

Mitä asioita sinä olet kaivannut raskausaikana?




Bloggaus on klikkien kalastelua?

Blogin mainostaminen

Aina jossain facebook ryhmässä joku valittaa, kuinka bloggaaja kalastelee klikkejä, kun hän jakaa blogipostaustaan. Mutta onko se väärin? Bloggaaja näkee vaivaa kirjoittaessaan jutun. Hän valokuvaa, käsittelee kuvat, kirjoittaa ja oikolukee. Tai ainakin näin suurin osa niin bloggaajista tekee. Miksi hän ei saisi jakaa juttua? Totta kai bloggaaja haluaa, että hänen juttunsa luetaan ja se saa aikaan keskustelua. Se on se suurin palkinto mitä bloggaaja saa tekemästään työstään.

En ole koskaan ymmärtänyt tätä valitusta blogipostauksista. Jos juttu ei kiinnosta, niin miksi ei voi vaan hypätä yli? Samalla tavallahan tehdään myös, kun jaetaan iltalehden lööppejä tai niitä "tutkimuksia". Harvoin kuitenkaan näkee valitusta siitä, että on jaettu jokin artikkeli. Joku joskus huutelee, missä on lähteet tai mihin tämäkin tutkimus perustuu, mutta kukaan ei huomaa, että myös ne "tutkimukset" ja iltalehden lööpit ovat klikkien kalastelua samalla tavalla kuin blogipostaukset. Oikeasti ne ovat sitä vielä enemmän, sillä ne tekevät oikeasti rahaa niillä klikkauksilla toisin kuin useammat bloggaajat.

Facebook alkaa olemaan täynnä erilaisia blogi-ryhmiä. Näissä ryhmissä bloggaajat jakavat toisilleen postauksiaan, kuitenkaan tavoittamatta kohdeyleisöään. Harvoin toinen bloggaaja pysähtyy lukemaan toisen bloggaajan juttua. Toki moni bloggaaja lukee ja he myös kommentoivatkin, mutta suurimmat lukijat ovat muita kuin toiset bloggaajat. Onko siinä järkeä, että blogispostauksia jaetaan vaan bloggaaja-ryhmissä? Postauksen jakaminen oikeassa, aihealueeseen kuuluvassa forumissa on mielestäni paras tapa kohdata mahdollinen lukijakunta, kuin juttujen jakaminen vain toisten bloggaajien keskuudessa. 

Blogi on usein vertaistuen väline. Itse kirjoitan osittain vertaistuen tarpeeseen ja osittain omaa ns. päiväkirjaa, koska minun on helpompi selvittää sekä jäsentää omia ajatuksiani kirjoittamalla ne ylös. Kirjoitan pikkulapsiarjesta, raskaudesta, vanhemmuudesta, parisuhteesta, tunteista ja sairauksistani. Koska blogini aihealueet ovat laajat, lukijakuntanikin on suhteellisen laaja. Bloggaamalla elämästäni pyrin näyttämään, että vaikka ihminen on monisairas ns.  vammanen voi elää täyttä elämää. Sitä voi harrastaa, perustaa perheen, opiskella, tehdä töitä, sisustaa ja mitä vain. Sitä voi olla ihan mitä vain haluaa. Haaveista ja unelmista kannattaa pitää kiinni, vaikka elämässä olisi erilaisia haasteita. 

Klikkaukset kilahtavat bloggaajan tilille?

Moniko luulee, että bloggaaja tienaa blogillaan? Toki lehtien alla kuten vauva / kaksplus / Idealista yms portaaliblogit tienaavat usein kiinteän kuukausipalkkion bloggaamistaan vastaan. He työskentelevät sille lehdelle, joten blogi on silloin bloggaajan työmuoto. Näillä portaaliblogeilla on velvollisuus kirjoittaa tietty määrä viikossa ja heidän tulee saada tarpeeksi klikkauksia, koska ovat lehdelle tulosvastuullisia.

Minä bloggaan blogiyhteisössä, josta ei saa rahallista korvausta postauksista. Mikä myös tarkoittaa sitä, etten tarvitse klikkejä saadakseni rahaa. Minulla ei myöskään ole postaus pakkoa, enkä ole tulosvastuullinen kenellekään. En tienaa blogillani kuin satunnaisesti yhteistöillä. Yhteistöistäkään harvoin maksetaan rahallista korvausta vaan korvaus saadaan tuotteina. 

Postauksiani jaan, koska haluan herättää keskustelua sekä jakaa omia kokemuksia ja ajatuksia. Blogin avulla myös puran omaa yksinäisyyttäni. Bloggaaminen on minulle harrastus. Silloin, kun sairauteni ovat pahimmillaan olen lukittuna kotiin, jolloin blogi on tapa saada kosketus ulkomaailmaan sekä saada tekemistä ja tarkoitusta päiviin. Eli minulle klikkaus tarkoittaa lähinnä sitä, etten ole yksin. Joku on lukenut minun juttuni, joku on ollut kiinnostunut minusta. Parasta antia on kommentit! Rakastan kaikkia kommentteja, koska ne vahvistavat sitä, että joku on oikeasti kiinnostunut jutuistani. Olen vaikuttanut johonkin ihmiseen niin paljon, että hän haluaa vastata minulle.

Blogiyhteistyöt tekevät blogista kaupallisen?

Niinhän ne vähän tekee... Itse teen blogiyhteistöitä, mutta valikoin yritykset. Kerron aina rehellisen mielipiteeni tuotteesta tai palvelusta. Yhteistöitä teen yleensä vain sellaista yritysten kanssa, joita voin oikeasti suositella ja joita oikeasti käytän. Kieltäydyn yhtä usein yhteistöistä kuin niihin suostunkin. Pyrin suosimaan kotimaisuutta ja lähialueiden yrityksiä. Pienyrittäjiä pyrin tukemaan mahdollisimman paljon ja harvoin heidän kanssaan tehtäviin yhteistöihin sanon ei. Onko tämä sitten väärin? Jos bloggaaja ajoittain tekee yhteistyötä?

Blogiyhteistyöt harvoin kuitenkaan rikastuttavat. Toki jotkut bloggaajat tienaavat tuhansia euroja mainostaessaan yritystä. Minä en. Usein saan jonkin tuotteen kotiin testattavaksi tai palkkio maksetaan yrityksen tuottamalla palvelulla. Rahallista korvausta harvemmin tarjotaan. 

Summa summarum

Bloggaus on minulle harrastus. Se on tapa kommunikoida ulkomaailman kanssa sekä jakaa omia näkemyksiä ja kokemuksia. Blogi on minulle vertaistuen väline. Yhteistyöt ovat ihania, koska ne antavat hieman jotain harrastukselta ja auttavat silloin jaksamaan, kun bloggaus kyllästyttää ja haluaa heittää hanskat tiskiin. Ja ei, en todellakaan tee tätä euron kuvat silmissä. 

Jos joku päivä saisin bloggaamisesta itselleni työn, niin varmasti miettisin sitä muutaman kerran. Veisikö se ilon bloggaamisesta? Tulisiko bloggaamisesta silloin pakko pullaa ja juuri sitä pakonomaista klikkien kalastelua? Vastapainona vaakakupissa olisi se, että saisin tehdä työkseni sitä mistä pidän. Eli tämä vaatisi oikeasti kunnon pohdintaa.


Uutta ilmettä kampaajalla - Jokelalainen Kamikan yllättää

Parturi-kampaamo Kamikan
Minä olen kotoisin Helsingistä ja muuttanut vasta 27 vuotiaana maaseudulle, joten pidän itseäni erittäin stadilaisena edelleen. Olenhan minä kolmannen polven stadilainen, joka on vain sattumalta muuttanut kehä3 ulkopuolelle eli en voi toisinaan nurinkuriselle ajatusmaailmalleni mitään. Olen monta vuotta omannut päähän pinttymän, että Helsinki on koko Suomen napa. Siellä on parhaat ammattilaiset kaikilla aloilla, muualla ollaan ajassa jäljessä. Kaikkihan tietää, että kehä3 jälkeen on vain takapajulaa, vai mitä? Varsinkin muodin, kampaamoiden sekä hyvinvointipalveluiden kohdalla ajattelin näin. Eihän tällaisen pikkuisessa (reilu 6000 asukkaan) kylä pahasessa, johon muutimme vuonna 2008, voi olla hyviä kampaamoita tai mitään muutakaan. 

Muutama vuosi sitten yritin saada Helsinkiin kiireellistä kampaamo aikaa kamalassa hiuskriisissä, tuloksetta. Kaikki ajat olivat täynnä, kaikissa kampaamoissa joihin soitin. Joten pakon edessä päädyin soittelemaan lähialueen kampaamoita Keski-Uudellamaalla. Parturi-kampaamo Kamikanista löytyikin vapaa aika juuri sopivaan aikaan, joten otin sen. Odotukset eivät olleet minulla kovin korkeat, mutta ajattelin ettei ne voi ainakaan ihan tunaroida tukkaani, jos minulla on selkeät ohjeet antaa. 

Mutta tämä pieni kampaamo päättikin yllättää. Hiuksiani ei olisi voitu laittaa yhtään paremmin Helsingissa! Tai missään muualla maailman kolkassa. Ja mikä parasta, kampaamon hinta oli huomattavasti huokeampi, kuin pk-alueella, lisäksi säästin rahaa ja aikaa matkoissa. Tämän ensimmäisen käynnin jälkeen olen aina asioinut parturi-kampaamossa Kamikanissa. Muutamaa sivuhyppyä lukuunottamatta. 

Pari viikkoa sitten olin taas yhteydessä Enniin (Kamikanin omistaja) ja kysyin jos hän haluaisi laittaa taas tukkaani. Valitin, etten synnytä koskaan ja tarvitsen kovasti jotain piristystä. Enni oli heti valmis auttamaan ja sain ajan jo samalle viikolla. Sovittiin, että tällä kertaa kuvaan myös muodonmuutoksen blogiini. Naureskelin, että näinköhän pääsen, kun raskaus on jo yli aikainen. Mutta onneksi vauva ei päättänyt syntyä ennen kampaamolle pääsyä, sillä tämä irtiotto arjesta tuli enemmän kuin tarpeeseen.  


Kampaajalla


Lähtötilanne tukassa ei ollut kovin kaksinen. Ylikasvanut hiusmalli, tai jos sitä nyt enää miksikään malliksi pystyi edes sanomaan. Juurikasvu ylettyi korviin / leukaan, en ollut laittanut tukkaani lainkaan sitten viime heinäkuun. Väri kellastunut ja muuttunut sameaksi. Eli aivan järkky.

Nyt istuin Ennin tuoliin ja sanoin, että haluan jotain uutta. Enni tarjosi minulle tuttuja turvallisia vaihtoehtoja, joita harkitsin. Mutta sitten näin sen värin! FROZEN STRAWBERRY. Ei yhtään minun tyylinen. Ihminen, jolla on aina ollut lämpimän sävyinen väri hiuksissa, halusikin yhtäkkiä jotain kylmää ja vielä pinkkiä. Ehkä ne oli ne raskaushormoonit tai sitten olen jossain psykoosissa, mutta tuo väri jättänyt rauhaan. Mitä enemmän katselin muita, silmäni sekä mieleni harhaili takaisin tähän jäätyneeseen mansikkaan. Sitten tehtiin päätös. Se on se! Voihan sen aina muuttaa.

Frozen strawberry

uudet hiukset


hiusmallin muutos





Hiusten tyvi värjättiin tummemmalla värillä ja latvat maalattiin kahdella eri värillä, jolloin saatiin aikaan ihana mansikkainen dippi latvaan. Värjäys tehtiin raidoittamalla ja sekoittamalla useita värejä keskenään. Lopuksi hiukset leikattiin kerroksittain, korostamaan kasvojeni piirteitä. Uudet hiukset antoi heti ihanan uuden ja raikkaan ilmeen tälle raskauteen TOTAALISEN kyllästyneelle äidille. Tämän ansiosta taas jaksaa. Kiitos Enni <3

Mitäs te pidätte? Onko hitti vai huti?

YHTEISTYÖSSÄ: PARTURI-KAMPAAMO KAMIKAN